Tänään on ollut taas varsin tapahtumarikas päivä.. Minua väsyttää jo niin paljon, että kun olen saanut iltapalan niin painun suoraan pehkuihin.
Rakastan mamin kukkapenkkiä! Siellä on kiva tonkia ja kaivaa, ja jos vaan saisin niin menisin myös kuistin alle tutkimaan, josko löytäisin saaliiksi pari koppakuoriaista tai murkkua.. Tässä pari kuvaa tältä ja eilispäivältä.
lauantai 19. heinäkuuta 2008
Kukkapenkki? Ai ei saa mennä?
♥:llä Romeo kello 21.35 0 kommenttia
torstai 17. heinäkuuta 2008
Kolmas päivä toden sanoo!
Hihhiii! Wuh wuh!
Tänään on ollut mielettömän siisti päivä! Viime yönä nukuin tosi sikeästi aamuneljään asti tytön pöydän alla. Siellä on kiva nukkua, sillä tyttö on laittanut minulle sinne pyyhkeensä, t-paitansa ja lakanan. Minulla olisi oma peti eteisessä, mutta tykkään enemmän tästä, vaikka se oma peti onkin pehmoisempi.
Aamupäivällä minulle tuli taas vieraita. Kaksi pientä tyttöä ja heidän äitinsä. He toivat minulle mukanaan vaikka mitä herkkuja! Olin niin iloinen kun sain purtavaa, sillä hampaani kutisevat tosi kovasti. Temmelsimme sisällä ja pihalla. Tykkäsin pikkutytöistä, koska he halailivat ja hellivät minua kovasti.
Pääsimme tytön kanssa heidän kyydillään mummin luo. Mummi on kiva ihminen ja hänellä on iso piha, jossa oli taas paljon uusia hajuja. Pelästyin hieman naapurin koiraa, joka haukkui tien toisella puolella, mutta onneksi tyttö ja poika olivat seuranani niin minulla ei ollut mitään hätää. Olisin jaksanut kävellä koko matkan kotiin, mutta tyttö otti minut syliinsä ja kantoi välillä, etteivät pienet tassuni väsyisi liikaa.
Kotona oli taas ruokaa ja söinkin melkein kaiken. Sitten menin päikkäreille ja mami lähti tytön ja pojan kanssa kauppaan. Olin ihan nätisti koko ajan, vaikka täytyy myöntää, että minun olisi tehnyt mieli maistaa vähän pöydänkulmia..
Sain uuden lelun, josta kuuluu kiva ääni. Minulla on aika paljon leluja.
My Little Ponyt ei ole vaan pikkutytöille. Tässä minä vaanin omaani.
Minulla on myös maukas koivuklapi jota puren kun hampaita kutittaa.
On se kumma, kuinka paljon uudessa kotipaikassa on ihmeteltävää. Lentokoneita en oikein ymmärrä, ääni kuuluu mutta aiheuttajaa ei näy. Autoja katselen myös ja osaan jo hieman vahtiakin! Kiipeän aina ikkunaan katselemaan maailman menoa. Sitten käperryn taas tytön pöydän alle kuuntelemaan mitä talossa tapahtuu. Tyttö soittaa minulle kauniita sävelmiä pianolla ja minä kuuntelen ihastuneena. Mutta auta armias kun kuulen ääntä keittiöstä.. Olen sekunnissa pystyssä ja ryntään keittiöön katsomaan, josko saisin ruokaa. Ruokahaluni on pohjaton ja voisin syödä koko ajan vaikka saankin ihan tarpeeksi safkaa kolme kertaa päivässä.
Nyt ihmiset alkavat katsomaan telkkarista jotain koiraohjelmaa. Taidanpa minäkin mennä hissukseen olohuoneeseen katsomaan mitä uutta ja kummallista sitä taas näkisi..
♥:llä Romeo kello 19.33 1 kommenttia
keskiviikko 16. heinäkuuta 2008
Huh, mikä päivä!
Viime yönä minun oli vähän ikävä siskoani ja veljeäni ja itkinkin vähän. Onneksi se meni ohi ja aamuyöstä olin valmis taas riehumaan. Mami vei minut pihalle ja toi sitten taas sisälle, nukuin jonkin aikaa ja sitten sain aamupalan.
Riehuin koko aamupäivän ja väsähdin puolen päivän aikoihin, joten otin pienet tirsat. Kun heräsin yhden aikoihin niin ympärilläni oli monta ihmisenpentua, jotka silittelivät minua. Innostuin ja halusin pussata niitä kaikkia! Siinä sitten riehuin pari tuntia kunnes sain ruokaa.
Kun vieraat olivat lähteneet niin pääsin ekaa kertaa isoon aitaukseeni. Siellä oli uusia hajuja ja asioita niin paljon, että olin aivan ymmälläni! Haistelin ja maistelin vähän kaikkea ja sitten menin taas sisälle nukkumaan.
Päivä meni niin nopeasti, etten enää muista mitä kaikkea teinkään. Mutta se piti kertoa, että olen jo kiintynyt uuteen perheeseeni ja niin ovat hekin minuun. Tämä on ihan mahtava paikka ja huomenna aion tutkia taas lisää!
♥:llä Romeo kello 23.30 0 kommenttia
tiistai 15. heinäkuuta 2008
Muutto uuteen kotiin
Tänään oli jännä päivä. Muutin uuteen kotiin tänne Seutulaan.
Olen ollut vähän hämmentynyt koko päivän. Meille tuli joskus viiden aikoihin vieraita. Tyttö, poika ja heidän vanhemmat. Olimme sisarusteni kanssa heti innokkaina vastassa vieraita ja ilmassa oli jotain kummaa.. Retuutimme vähän kissaa ja teimme normaaleja koiruuksiamme ihmisten keskustellessa jostain.. Kuulin nimeni pariin kertaan ja olin kummissani. Sitten kaikki kävikin tosi nopeasti.
Minulle laitettiin panta kaulaan ja se hihnaan kiinni. En halunnut jättää sisariani ja pistin kaikin voimin vastaan, kunnes minut otettiin syliin. Se tuntui turvalliselta, joten en pistänyt vastaan. Entinen omistajani hyvästeli minut ja sitten lähdin näiden vieraiden mukana. Autossa tajusin kaiken. Minä olin matkalla kohti uutta kotia! Koko episodi oli ollut niin jännittävän rasittava, että päätin ottaa torkut.
Uudessa kodissa oli paljon uusia ja kiehtovia tuoksuja. Uudet ihmiset olivat tosi mukavia ja uteliaana tutustuin heihin pikkuhiljaa. Temmelsin pihalla ja keksin uuden kivan jutun: nurmikon repimisen! Ah, miten se tuoksui, maistui ja tuntui hyvältä!
Kieriskelin siinä aikani, kunnes mentiin sisälle ja sain ruokaa. Nams!
Sisällä löysin jos jonkinlaisia pikkukoloja, joita oli kiva tutkia. Sängyn alla oli tosi jännää ja siellä ajattelin nukkua ensi yön.
Huomenna tutustun tähän uuteen paikkaan ja uusiin ihmisiin vähän paremmin.
Nyt minua väsyttää, joten hyvää yötä..
♥:llä Romeo kello 21.04 0 kommenttia